Tiedättekö, kun kaipaa jotain, mutta ei tiedä mitä? Onko sulla joskus ikävä ollut, jotain, jota ei ehkä olekaan? 
Nukuin äsken päiväunet. Lakanani ja tyynyliinani tuoksuvat Mister Korstolle. Ei ole ollenkaan huono tuoksu, mutta mua ahdistaa, kun aloin ehkä haluamaan hänet viereeni nukkumaan. HUOM. ehkä. Olen ihkuttanut Mister Korstoa ennätyksellisen pitkään ajatellen mun kännilässynpannaan -hässäköitä yleensä, nimittäin tänään oli kaksi viikkoa (ja samalla nolla tuntia) siitä kun heräsin hänen vierestään viimeksi. Miksi kärsin hänen takiaan morkkista kaksi viikkoa sitten? Usein tekee virheitä - mutta harvoin samoja kahden viikon sisään uusiksi. Yritänkö kenties vihjailla, että se ei ollut virhe? ...
Toinen huolenaiheeni on toki se, kun Neiti I ystävällisesti ilmaisi ymmärtävänsä miksei Neiti J pidä minun ihastuksestani. Niin. Itse kun on pitkästä aikaa jostain mielissään - niin ystävät on sitä mieltä että EI. kertakaikkiaan EI.

Ensin ei tunne mitään ja sitten tuntee liikaa, sairaat aamut ja pitkät illat - Olen juhlien ensimmäinen tulija ja viimeinen vieras. Itsevarma humala ja kaikki se teatteri minussa, Eikö kaikki olekaan pumpuliunta, oikotietä ja ohituskaistaa? Kaikki on kuten haluamme ja juuri kuten emme halua.