Mä olen koko päivän miettinyt ystävyyssuhteitani sekä elämäni miehiä, tai siis paremminkin miehiä elämässäni. Kuinka moni heistä on oikeasti merkannut mitään? Ja kuinka montaa olen tahattomasti tai tahallani satuttanut? Minä olen sanonut, että en olisi halunnu koskaan pettää, mutta petin silti. Kenen halusta se sitten on kiinni, jos ei omasta? Kuka käskee avaamaan sakset, ja olenko ainut jolla on mahdollisuus saada pidettyä ne kiinni? Onko ystävillä valtaa sanoa, milloin on menty "hyvän maun" (josta mulla ei ole tietoakaan) yli, ja että nyt loppuu?

Mietin paljon myös neiti J;n antamia vinkkejä, panin "vahingossa" sitä naimisissa olevaa miestä. Tein sen puhtaasta halusta tietää, kelpaanko, sekä humalassa. Neiti J suurinpiirtein haistatti mulle vitut seuraavana päivänä, "sä muuten et pane sitä enää". En ole pannut, mutta saako ystävät kieltää moisessa asiassa? Eikö jokaisella ole oikeus tehdä omat virheensä? Aikanaan neiti J sanoi, että Korsto ei oo sulle hyväksi. Kuten ei todellakaan ollut. Sellaiset ihmiset ei yksinkertaisesti sovi mulle, siis ihmiset, jotka eivät tiedä mitä haluavat, tai tietävät mitä haluavat vain joka toinenpäivä. Mutta onko ystävillä oikeus kieltää yrittämästä, HUOM. yrittämästä saada jotain sutinaa aikaiseksi?

Aikanaan neiti JU kielsi mua panemasta herra Ämmää, koska "se ei ole mulle hyväksi", mutta eikö jokainen tiedä, mikä on itselle hyväksi? ainakin loppuenlopuksi. Sekin suhde oli huonoksi, mutta jos olisin jarruttanut neiti JU;n "käskettyä" olisin paljon tietämättömämpi tästä elämästä. Ihan oikeasti. Se suhde opetti paljon, ja liikaa.

Vaikka olenkin ystäviäni kuuntelematta muutaman elämänkokemuksen rikkaampi, ilkeä lunttu, rikkomassa avioliittoa sekä inhoamassa entiedä -ihmisiä, En kadu mitään. Arvostan sitä, että ystäväni ovat antaneet minulle neuvoja, niin ollessaan oikeassa kuin väärässä - mutta eniten rakastan heitä tämän asian tiimoilta siksi, että kukaan heistä ei koskaan sano

Mitä minä sanoin,

sillä kyllähän sitä aina itsekin tietää tehneensä virheitä.

Kiittäen erityisesti Neiti J;tä, I;tä, C;tä, JU;ta sekä A;ta. Ehkä mä en ilman teitä kuitenkaan olisi mitään, ja sitäpaitsi,

mitä vittua mä teille tänne rakkaat lukijat kirjottaisin, jos mulla ei olis kertoa tarinoita esimerkiksi J;stä ja välillä vähän muistakin?